Työkyvyn tiedolla johtamisen kartoitus -työväline kehitettiin asiakkaidemme tarpeesta. Työväline auttaa organisaatioita ymmärtämään, millä tasolla organisaation työkyvyn tiedolla johtaminen on ja mitä asioita kannattaa huomioida sen kehittämisessä.
Työväline on ollut asiakkaidemme käytössä reilun vuoden ajan. Nyt on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan kartoituksista kertyneitä tuloksia:
- Millä tasolla työkyvyn tiedolla johtaminen on asiakkaidemme arvioiden pohjalta?
- Mitä mittareita käytetään?
- Mitkä asiat mahdollistavat työkyvyn tiedolla johtamisen kehittämisen?
Kertyneet tulokset sisältävät asiakkaidemme itsearvioita organisaation omasta työkyvyn tiedolla johtamisesta. Työvälineen käyttäjistä suuri osa on isoja organisaatioita, mutta myös pienemmät organisaatiot ovat hyödyntäneet sitä. Työkyvyn tiedolla johtamisen kartoitus soveltuukin kaiken kokoisille organisaatioille.
Kartoituksen ensimmäisessä, Nykytila-osiossa organisaatio arvioi tiedolla johtamisen tämänhetkistä tasoa neliportaisella asteikolla: kuvaileva, diagnosoiva, ennakoiva ja ohjaava analytiikka (Gartner, 2020). Kartoituksen tehneistä yrityksistä hieman alle 80 prosenttia arvioi työkyvyn tiedolla johtamisen olevan joko diagnosoivan tai ennakoivan analytiikan tasolla. Tämä tarkoittaa, että varsin moni organisaatio ymmärtää työkykydatan pohjalta, miksi jotain on tapahtunut tai analysoi datan pohjalta, mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan henkilöstön työkyvyssä. Vastanneista 10 prosenttia on ohjaavan analytiikan tasolla, jossa analytiikan tuottamaan dataa hyödynnetään ennakoivasti työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi.
Mittarit-osion tulokset kertovat asiakkaidemme käytössä olevista työkyvyn ennakoivista ja mennyttä kuvaavista mittareista. Lisäksi asiakkaamme ovat arvioineet, mitä mittareita niillä tulisi olla käytössä olemassa olevien mittarien lisäksi.
Tulosten mukaan kartoituksen tehneillä yrityksillä on käytössä ennakoivia ja mennyttä kuvaavia mittareita lähes yhtä paljon, ennakoivia hieman enemmän. Tulos on rohkaiseva, mutta herättää myös kysymyksen: osaavatko organisaatiot hyödyntää ennakoivia mittareita parhaalla mahdollisella tavalla? Ennakoivat mittarit ovat mennyttä kuvaavia haastavampia päätelmien ja vaikuttavien toimenpiteiden valinnan suhteen.
Kartoitusten tulokset kertovat myös, mitä asiakkaat arvioivat, että heidän pitäisi jatkossa mitata. Keskeisimmät asiat, joita asiakkaat eivät tällä hetkellä mittaa mutta arvioivat, että tulisi mitata, liittyvät työntekijän työsuhteen alkuun, kuten perehdytykseen, koeaikakeskusteluihin ja on-boarding-kyselyihin. Lisäksi tulisi mitata työn sujuvuuden häiriötekijöitä ja työn muutosta sekä varhaisen tuen eri vaiheiden toteutumista ja laatua.
Kartoitusten mukaan käytetyimmät mittarit ovat perinteisiä mittareita, kuten työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrät, työajanseuranta ja työterveyshuollon kustannukset.
Työvälineen Kehittämisen edellytykset -osiossa asiakkaamme ovat arvioineen työkyvyn tiedolla johtamisen kehittämisen mahdollistajia, joita ovat tiedolla johtamisen kulttuuri, osaaminen ja tekninen valmius sekä johtaminen. Kolmannes vastaajista piti keskeisimpänä haasteena, jopa kehittämisen esteenä, osaamista ja teknistä valmiutta kehittämiseen. Noin puolet vastaajista koki tiedolla johtamisen kulttuurin ja johtamisen mahdollistavan kehittämisen.
Kehitä työkyvyn tiedolla johtamista
Tee kartoitus Varma Asioinnissa
Jos työkyvyn tiedolla johtaminen on aihe, joka organisaatiossasi puhututtaa, suosittelemme kartoituksen tekemistä Varma Asioinnissa. Sen avulla saatte näkemystä nykytilanteesta ja ideoita tiedolla johtamisen kehittämiseen.
Tule mukaan Työkykyaamuun
Tule mukaan Työkykyaamuun 6.6. klo 9–10. Työkykyaamussa keskustellaan Työkyvyn tiedolla johtamisen kartoitus -työvälineestä ja miten sitä voi hyödyntää kehittämään työkyvyn tiedolla johtamisen kehittämisessä.
Jaana Ahervuo
Jaana Ahervuo toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Jaanan tehtävänä on auttaa asiakasyrityksiään kehittämään työkykyjohtamista työkykyriskien vähentämiseksi. Työkykyjohtamisen kehittämisessä Jaana auttaa tilannekuvan kirkastamisessa sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittämisessä ja toteuttamisessa. Lisäksi Jaana sparraa johtoa ja esihenkilöitä toimimaan työkykyjohtajina. Jaanaa innostaa erityisesti valmentava johtaminen sekä ihmisten kokonaisvaltainen työkyvyn kehittäminen, joihin Jaana entisenä joukkueurheilijana ammentaa eväitä muun muassa urheilusta.
Johanna Kemppinen
Johanna Kemppinen toimii johtavana asiantuntijana Varman työkykypalvelujen palvelukehityksessä. Johannan tehtävänä on kehittää digitaalisia palveluita yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Johanna on kiinnostunut työkykydatan hyödyntämismahdollisuuksista ja työkyvyn tiedolla johtamisen kyvykkyyksien kehittämisestä.