Työnantaja, näin järjestät onnistuneen työkokeilun

Yksi mahdollisista vaihtoehdoista on työeläkeyhtiön tarjoama ammatillinen kuntoutus, jossa työkokeilu toimii yhtenä keinona.

Työkykyasiantuntijan sekä aikaisemman valmentajan työurani aikana olen ollut mukana monien työkokeilujen suunnitteluissa ja järjestelyissä. Ykkösvinkkini onnistuneelle työkokeilulle on konkreettinen suunnittelu. Konkreettiset askeleet työkokeilun kaikkiin vaiheisiin pitävät fokuksen kirkkaana, ja punaista lankaa on helppo seurata läpi koko työkokeiluajan. Kakkosvinkkini on hyvä kontakti työntekijään. Jaankin tässä blogissa suunnitteluvinkkien lisäksi työntekijöiden kertomia näkemyksiä siitä, mikä tekee heidän näkökulmastaan työkokeilusta merkityksellisen ja onnistuneen.

Jotta konkreettista etenemistä olisi mahdollista suunnitella, on tärkeää tietää, mistä ammatillisessa kuntoutuksessa ylipäätään on kysymys ja missä tilanteissa työkokeilu omalla työpaikalla toimii parhaiten ammatillisen kuntoutuksen keinona.

Kuntoutus-sanasta huolimatta ammatillinen kuntoutus ei ole terapiaa, jumppaa eikä lääkinnällisiä toimenpiteitä. Näitäkin toimia yleensä tarvitaan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla, mutta niistä vastaa terveydenhuolto.

Ammatillinen kuntoutus on soveltuvan työnkuvan saavuttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Ammatillisella kuntoutuksella tavoitellaan työnkuvaa, jossa terveydentilan haasteet eivät häiritse eivätkä vaaranna työkykyä. Usein ammatillinen kuntoutus tarkoittaa olemassa olevan osaamisen hyödyntämistä tai laajentamista uudenlaiseen työtehtävään. Vaihtoehtoja ovat työkokeilun lisäksi työhönvalmennus, koulutus tai tuki yrittäjälle.

Työkokeilu on ammatillisen kuntoutuksen keinoista käytetyin ja nimensä mukaisesti työn kokeilua eri tavoin. Kokeilut mahdollistaa kuntoutusraha, jonka työeläkeyhtiö maksaa toimeentulona ammatillisen kuntoutuksen ajalta.

Ammatillisen kuntoutuksen hakeminen on ajankohtaista, kun työntekijällä on siinä määrin vakava sairaus tai vamma, että se uhkaa johtaa työkyvyn lopulliseen menettämiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen, jos toimiin ei ryhdytä.

Työnantajalle tärkeä yhteistyötaho on työterveyshuolto, jonka avulla kuntoutuksen hakemisen harkintaa tehdään. Työeläkeyhtiön asiantuntijoiden puoleen voi myös epäröimättä kääntyä neuvojen saamiseksi.

Valinta ammatillisen kuntoutuksen keinosta tehdään aina kunkin yksilöllisen tilanteen perusteella sen jälkeen, kun oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty. Soveltuvaa keinoa on tärkeä puntaroida yhteistyössä työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön asiantuntijan kanssa.

Työkokeilu omalla työpaikalla on tehokas ammatillisen kuntoutuksen keino näissä tilanteissa:

1. Työssä on terveydentilan kannalta epävarmuustekijöitä, mutta työkyvyn palautuminen kyseiseen tehtävään on mahdollista.
   Työntekijällä voi olla takana pidempi sairauspoissaolo, ja työntekijä tarvitsee enemmän tukea kuin pelkän työajan kevennyksen. Tukitoimet voivat sisältää määräaikaisesti työtehtävien vähentämistä, muokkaamista tai joustoja työn tavoitteissa.
2. Uusi työnkuva on tarpeen terveydentilan vuoksi
   Työkokeilulla voidaan selvittää uusia työtehtäviä ja varmistaa, että uusi työ sopii terveydentilaan, työntekijän toiveisiin ja työnantajan vaatimuksiin. Työkokeilun avulla voidaan myös arvioida, riittääkö työntekijän osaaminen uuteen työtehtävään vai tarvitaanko lisäkoulutusta tai pidempää työssäoppimista.

Keskusteluissamme työntekijät ovat tuoneet työkokeilun hyvänä puolena esiin, että työkokeilu on madaltanut kynnystä kokeilla työhönpaluuta sairauspoissaolon jälkeen, vaikka työkunto ei ole ollut vielä sataprosenttinen.

Väsymys työkokeilun alkuvaiheessa on monille tuttu tunne, oli kyse sitten psyykkisistä tai fyysisistä haasteista. Työntekijät ovat ottaneet kiitollisena vastaan työkokeilun tuoman mahdollisuuden tehdä alkuun lyhyempää työaikaa, työskennellä työparin kanssa tai edetä maltillisilla tulostavoitteilla. Kroppa ja mieli ovat ehtineet mukaan sopivalla tahdilla. Kuormituksen nostaminen asteittain onkin hyvä ratkaisu, etenkin jos taustalla on pitkä sairauspoissaolo. Työntekijät mainitsevat myös usein yllättyneensä siitä, kuinka arjen rytmi ja työyhteisöön kuuluminen on jopa vauhdittanut kuntoutumista.

Työkokeiluun omalla työpaikalla ei tule kuitenkaan edetä, jos on ilmeistä, että kyseisessä työssä ei ole pitkällä tähtäimellä onnistumisen mahdollisuuksia ilman, että terveydentila ja työkyky heikkenevät. Tämän kysymyksen äärelle kannattaa pysähtyä hieman pidemmäksikin toviksi ennen työkokeilutoimien käynnistämistä.

Kuten alussa kirjoitin, satsaus konkreettiseen ja selkeään suunnitteluun johtaa onnistumiseen.

Hyvässä työkokeilusuunnitelmassa on selkeä tavoite, aikataulutettu etenemissuunnitelma ja sovitut tukitoimet ja seuranta.

Jos tavoite tulee suunniteltua höttöisesti, on vaarana kadottaa punainen lanka matkalla. Tavoitteen ja konkreettisten etenemisaskelten lisäksi kannattaa jo etukäteen miettiä mitä tapahtuu, kun tavoite saavutetaan, ja mitkä ovat vaihtoehdot, jos kaikki ei mene suunnitellusti. Tämä tuo turvallisen tunteen sekä työntekijälle että esihenkilölle, joka saattaa olla ensimmäistä kertaa työkokeilun järjestämisessä mukana.

Työntekijöiltä saamamme palautteet koskevat usein työtehtäväjärjestelyiden selkeyttä ja sitä, saivatko he tarvittavaa tukea. Konkreettinen apu varmistaa tämän toteutuminen on merkitä kalentereihin ajankohdat, jolloin työkokeilun sujumista tarkastellaan ja kenen kanssa.

Kalenteriin on tärkeä varata ajat myös työterveysneuvottelulle ja yhteiselle työkokeilun arvioinnille hyvissä ajoin ennen työkokeilun päättymistä. Näin tarvittaviin työkokeilun jälkeisiin järjestelyihin jää riittävästi aikaa.

Onnistuneen työkokeilun lopputuloksena työntekijä pääsee jatkamaan työtehtävissä, jotka eivät vaaranna hänen terveyttään ja työkykyään pidemmälläkään aikavälillä. Toisinaan työllistyminen voi edellyttää lisäosaamisen hankkimista esim. työhönvalmennuksen tai koulutuksen avulla työkokeilun jälkeen.

Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on työntekijän oikeus, eikä sitä ole sidottu omaan työpaikkaan tai työsuhteeseen. Työntekijä voi siis jatkaa mahdollisuuksien selvittelyä ammatillisen kuntoutuksen avulla, jos ratkaisua ei löydy omalta työpaikalta. Selkeään oman työpaikan mahdollisuuksien läpikäyntiin kannattaa kuitenkin panostaa. Uusille poluille lähteminen on työntekijälle huomattavasti helpompaa, kun hänellä on vahva kokemus siitä, että mahdolliset ratkaisut on työpaikalla perusteellisesti mietitty.

Apuna uuden suunnan suunnittelussa oman työpaikan ulkopuolelle voi hyödyntää Varman kuntoutuskumppaniyritysten valmentajien tukea. Työkokeilu on käytetty keino myös uuden suunnan varmistamisessa. Tällöin kiinnostavan työn soveltuvuutta lähdetään testaamaan uuden alan työpaikalla. Työntekijää on hyvä ohjata olemaan yhteyksissä työeläkeyhtiöön tuen saamiseksi jatkopolulla.